Helena Kähärä ja Ursula Salakka ovat parikymppisiä yliopisto-opiskelijoita ja entisiä Otavan Opiston lääkislinjalaisia. Kähärä opiskelee Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen proviisorilinjalla ja Salakka Lappeenrannassa yliopistossa ympäristötekniikkaa. Kummatkin ovat sitä mieltä, että Lääkislinja helpotti sekä jatko-opintoihin pääsyä että myös itse opintoja.
Välivuosi kansanopistossa
Vuoden 2019 kesällä Kähärä ja Salakka olivat uuden tilanteen edessä. Unelmien opiskelupaikka lääketieteellisessä ei ollut avautunut tuoreille abiturienteille ja heidän oli keksittävä välivuodeksi järkevää tekemistä.
– Etsin välivuodelle opintolinjaa kansanopistoista, joissa voisi opiskella etänä, koska halusin myös työskennellä, Salakka kertoo. – Lähdin googlettelemaan ja löysin Otavan Opiston Lääkislinjan, joka vaikutti täydelliseltä sekä toteutuksen että hinnan suhteen.
Myös Kähärä löysi tiensä Lääkislinjalle netissä olleen linkin kautta.
– Päädyin Otavan Opiston sivuille kuvalinkin kautta, kun olin etsimässä valmennuskursseja välivuodeksi, hän kertoo.
Toimivaa opetusta niin lähellä kuin etänäkin
Sekä Kähärä että Salakka ovat tyytyväisiä Lääkislinjalla saamaansa opetukseen, ja ovat sitä mieltä, että se vastasi heidän odotuksiaan.
– Opetus oli laaja-alaista ja monipuolista, mutta selkeää. Opin paljon uusia asioita, Salakka kertoo.
Erityisen tyytyväisiä Salakka ja Kähärä olivat opettajien opetustyyliin sekä etä- ja lähijaksojen vuorotteluun.
– Pidin opettajista, sillä he osasivat hyvin asiansa ja pystyivät selkeästi selittämään monimutkaisempiakin käsitteitä, Kähärä kertoo. – Lähi- ja etäopetukset oltiin myös hyvin järjestetty niin, että aina tiesi mitä milloinkin pitää tehdä.
Salakka korostaa myös sitä, että opetuksen rytmittäminen viikkoteemoihin toimi hyvin ja selkeytti oppimista.
– Oli hyvä, että yhdellä viikolla keskityttiin yhteen aiheeseen ja taas toisella toiseen, hän kertoo.
Lääkislinja vahvisti vanhoja unelmia ja antoi siivet uusille
Lääkislinjan alkaessa sekä Salakan että Kähärän ensisijaisena tähtäimenä oli opiskelu lääketieteellisessä.
– Lähinnä halusin kerrata lääkikseen tarvittavia aineita ja kehittää vastaustaitojani, että saisin paremmat valmiudet pääsykoetta varten, Kähärä toteaa. – Kurssin aikana aloin kuitenkin miettimään, jos olisi muitakin uravaihtoehtoja kuin lääkis. Tämä johtikin sitten siihen, että kaveri suositteli farmasian opintoja ja päädyin hakemaan sinnekin.
Myös Salakka tavoitteli opiskelupaikkaa lääketieteellisestä, mutta toisin kuin Kähärä, hän tiesi jo linjan alussa, että tulisi hakemaan myös muihin tiedekuntiin kuin lääketieteelliseen.
– Alusta alkaen minulla oli lääkiksen varavaihtoehtoina farmasia ja ympäristötekniikka. Tiesin, että linjalla opiskelusta olisi näihin kaikkiin apua, joten ajattelin, että mihin tahansa näistä pääsisinkin opiskelemaan, vuosi ei ole mennyt hukkaan, hän toteaa.
Lääkislinja auttaa paitsi pääsykokeissa myös opinnoista
Kähärä kertoo pärjänneensä linjan jälkeen paremmin lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa kuin edellisenä vuonna.
– Erityisesti yllätyin siitä, miten paljon laskutoimitusten suorittamisnopeuteni oli kehittynyt lukuvuoden aikana.
Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeiden ja opiskelun jälkeen farmasian pääsykokeet tuntuivatkin Kähärästä melkein liiankin helpoilta.
– Sen jälkeen, kun olin harjoitellut lääkiksen pääsykoe mielessä, farmasiaan pääsi melkeinpä heittämällä sisään, hän kertoo.
Myös Salakasta linjan opeista oli hyötyä sekä lääketieteellisen tiedekunnan että farmasian pääsykokeista. Nykyiseen opiskelupaikkaansa hän pääsi lukiotodistuksen perusteella, mutta kertoo, että itse opinnoissa Lääkislinjan opeista on ollut hyötyä.
– Linjasta on ollut ehdottomasti hyötyä opinnoissani. Fysiikan ymmärrykseni parani linjan aikana paljon ja monet lukiossa opitut asiat selkiytyivät. Fysiikkaa tarvitaan paljon ympäristötekniikan opinnoissa, enkä usko, että opinnot olisivat lähteneet sen osalta yhtä sujuvasti käyntiin ilman opiskelua Lääkislinjalla, hän toteaa.
Kähärän mukaan myös farmasian opinnoissa lääketieteellisen tiedekunnan opeista on ollut hyötyä.
– Huomioiden, että ensimmäisen lukuvuoden kurssivalikoimassa on ollut enimmäkseen kemiaa ja biologiaa, hyvä pohja luonnontieteissä on ollut iso etu, hän kertoo.
Ursulaa ja Helenaa haastatteli Jenni Linturi.