Kirjoittaja: Salla Hiltunen
Toimittaja Anne Puumala osallistui keväällä 2025 Otavan Opiston Historiallisen kertomisen kirjoituslinjalle. Linjan aikana hän sai kustannussopimuksen narratiiviselle historialliselle tietokirjalleen.
”Historia on ehtymätön tarinoiden aarreaitta”
Anne Puumala on erikoistunut narratiiviseen journalismiin sekä kulttuuriin ja historiaan. Hän on kirjoittanut vuosien saatossa lehtiin paljon erilaisia historiaa käsitteleviä tekstejä, joista osassa hän on hyödyntänyt alkuperäislähteitä.
Puumala hurahti historiaan jo ala-asteikäisenä. Hän on aina ollut utelias luonteeltaan, ja historiassa riittää tutkittavaa ja ihmeteltävää. Nykyään hänen elämänsä pyörii vahvasti historian ympärillä.
”Toinen jalkani on koko ajan menneessä ajassa. Mietin joka päivä menneitä aikoja ja ihmisiä, luen historiasta ja kirjoitan siitä”, Puumala toteaa.
Puumalan mielestä kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita historiasta. Hänestä nykyisyyttä ei voi ymmärtää ilman historian tuntemusta, joka tuo elämään lisäksi syvyyttä ja moniulotteisuutta.
”Historia on myös ehtymätön tarinoiden aarreaitta. Tosielämä on usein fiktiota ihmeellisempää”, Puumala lisää.
Toimittajan työ johdatti kertomattoman tarinan äärelle
Puumala on kirjoittamassa parhaillaan ensimmäistä tietokirjaansa, joka sai alkunsa sattumalta toimittajatöissä.
”Olin tekemässä lehtijuttua Seinäjoella keväällä 1918 tehdyistä teloituksista, joita ei tietääkseni ollut koskaan aikaisemmin tutkittu. Sain kuulla eriskummallisesta arkistolöydöstä”, Puumala kertoo.
Ilmajoelta oli löytynyt vanhoja Seinäjoen vankileirin asiakirjoja, joiden joukossa oli vankien kirjoittamia, lähettämättä jääneitä kirjeitä. Yksi kirjeistä oli 32-vuotiaan Frans Lehdon kirjoittama rakkauskirje vaimolleen. Lehto teloitettiin kolmen kuukauden kuluttua kirjeen kirjoittamisesta.
Etelä-Pohjanmaata on pidetty sisällissodan aikaan melko yhtenäisenä valkoisena alueena. Vankien kirjeitä lukiessaan Puumala kuitenkin tajusi, ettei se pidä täysin paikkaansa. Vankileirille oli vangittu punaisia ja punaisten mahdollisia kannattajia, kuten aseistakieltäytyjiä ja työväenyhdistysten aktiiveja. Frans Lehto oli yksi näistä.
Puumala kiinnostui eteläpohjalaisista punavangeista ja etenkin Frans Lehdosta. Hän alkoi kaivella arkistoja, tutkia vuoden 1918 tapahtumapaikkoja ja haastatella ihmisiä. Samalla hän kirjoitti tutkimuksensa tuloksia ylös. Pikkuhiljaa teksteistä alkoi muotoutua tietokirjan ja tutkimuspäiväkirjan yhdistelmä, joka sai myöhemmin nimekseen Fransin kirje 1918.
”Frans Lehdon tarinan jäljittäminen oli jännittävää”, Puumala toteaa. ”Uskon, että kaikki arkistolähteiden parissa ahertavat tietävät tunteen, kun palaset alkavat loksahdella paikoilleen ja uskoo löytäneensä jonkun uuden, ennen kertomattoman ja koskettavan tarinan.”
Historiallisen kertomisen kirjoituslinja auttoi saamaan kustannussopimuksen
Kun Puumala näki Historiallisen kertomisen kirjoituslinjan mainoksen sosiaalisessa mediassa, hän tiesi heti, että linja on hänen juttunsa. Hän ei ollut aiemmin kuullut kirjoittamisopinnoista, jotka keskittyisivät historialliseen kertomiseen. Hän haki linjalle toivoen saavansa “potkua oman käsikirjoituksen työstämiseen” sekä muiden kirjoittajien vertaistukea.
Puumala on ollut tyytyväinen kirjoituslinjan sisältöön. Hänestä ohjelma oli kiinnostava ja sopivan haastava myös ammattikirjoittajalle. Hän odotti innolla kerran kuukaudessa järjestettyjä lähitapaamisia, joissa käsiteltiin osallistujien tekstejä sekä kirjoittamisen teoriaa. Hän arvosti myös kirjailija Jenni Linturin omistautuneisuutta ja jämäkkää tapaa opettaa. Myös muilta linjalaisilta saatu palaute ja kannustus on ollut hänelle tärkeää.
“Oli mahtavaa päästä muiden historiasta kiinnostuneiden tyyppien seuraan. Lisäksi oli palkitsevaa tutustua muiden käsikirjoituksiin ja seurata tekstien edistymistä”, Puumala kertoo.
Linjan aikana kirjoittajat pääsivät tapaamaan myös kustannustoimittajaa. Tämän tapaamisen ansiosta Puumala sai lopulta kustannussopimuksen Frans Lehdosta kertovalle kirjalleen. Kirjan julkaisuajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta sen kustantaa Warelia.
Puumala suosittelee kirjoituslinjaa lämpimästi muillekin: “Suosittelen linjaa erityisesti sellaisille, jotka kirjoittavat kunnianhimoisesti tavoitteenaan kustannussopimus ja joilla on jonkin verran tekstiä kasassa.”
Kirjoituslinjalle osallistui myös sukututkija Ritva Rajander-Juusti, jonka haastatteluun voi tutustua tästä. Historiallisen kertomisen kirjoituslinja on alkamassa taas syksyllä, ja ilmoittautuminen on nyt käynnissä.