Kesällä 2020 Otavan Opiston aikuislukiossa opiskelijat pääsivät ensimmäistä kertaa osallistumaan Kestävä tulevaisuus – johdantokurssille. Kurssi on Otavan Opiston aikuislukion linjanvetäjän Lauri Ylä-Jussilan ideoima pilotointivaiheessa oleva monialainen lukiotason johdantokurssi tulevaan ekososiaalisen sivistyksen opintokokonaisuuteen Otavan Opiston aikuislukiolla. Kurssi toteutettiin osana kuntaliiton KOPA- verkostoprojektia, jossa kuntakonsortiot etsivät uusia keinoa opetuksen nykytason säilyttämiseksi väestön vähenemisen paineessa.
Kestävän kehityksen haasteet elävät ajassa ja niin elää kurssikin
Kestävä tulevaisuus -kurssi keskittyy nimensä mukaisesti kestävän kehityksen osa-alueisiin. Perspektiiviä aiheeseen haetaan tulevaisuudentutkimuksesta, sen menetelmistä ja käytännöistä.
– Mukana on myös taidepedagogisia lähestymistapoja, kansalaisaktiivisuutta, sekä pelillisiä oppimistapoja, Ylä-Jussila kertoo.
Vaikka kurssi on suunnattu erityisesti lukiolaisille tieto- ja taitovaatimuksiltaan, sille voivat osallistua myös muut Otavan Opiston opiskelijat.
– Tavoitteena on järjestää kurssista erilaisia versioista, joissa voi olla mukana muun muassa vapaan sivistystyön opiskelijat sekä korkeakouluopiskelijat, Ylä-Jussila kertoo.
Kurssin teemat elävät ajassa
Ylä-Jussila kertoo, että se, mitä maailmassa tapahtuu saa ja sen pitääkin näkyä kurssilla. Tarkoitus on tarttua ilmiöihin ja haasteisiin, joita liikkuu ajassa.
– Kurssin sisältö muuttuu aina hieman ajankohtaisten ilmiöiden ja haasteiden vaikutuksesta, Ylä-Jussila kertoo. – Esimerkiksi kesällä 2020 kurssi siirrettiin Koronan takia kokonaan verkkoon.
Ajankohtaisuutta kurssiin lisää se, että opiskelija tapaa kurssilla monialaisen opettajajoukon lisäksi useita alan asiantuntijoita.
– Viime vuosina on ollut selkeästi enemmän tilausta tämän tyyppiselle oppimistavat ja näiden aihealueiden käsittelylle perinteisten oppiaineiden rajoja ylittävillä tavoilla, Ylä-Jussila toteaa.
Transformatiivista oppimista ja systeemistä ajattelua
Kestävä tulevaisuus – kurssilla ei suoriteta tenttejä tai päntätä vuosilukuja vaan opetellaan itsenäistä ajattelua. Ylä-Jussila puhuu transformatiivista eli uudistavasta oppimista.
– Tavoitteena on saada oppijoiden ajattelussa ja käytöksessä aikaan konkreettisia maailmankuva-tason muutoksia, sekä kannustaa henkilökohtaiseen aktiivisuuteen kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa, hän kertoo.
Transformatiiviseen oppimisen taustalla on pyrkimys systeemiseen ajatteluun. Yksityiskohtien sijaan paino on systeemien ja niiden toiminnan tunnistamisessa ja ennustamisessa.
– Systeemiseen ajatteluun liittyy esimerkiksi keskinäisriippuvuuksien hahmottaminen, systeemien dynaamisen käyttäytymisen ja sen synnyttämien rakenteiden ymmärtäminen, Ylä-Jussila mainitsee.
Systeemistä ajattelua pidetään yhtenä tulevaisuuden rakentamisen ja ekososiaalisen sivistyksen avaintaitona.
Korona vähensi ensimmäisen kurssin osallistujamäärää
Ensimmäiselle kurssille ilmoittautui 15 opiskelijaa, joista osa kuitenkin jätti kurssin kesken korona-tilanteen ja henkilökohtaisten kiireiden vuoksi.
– Valitut lähestymistavat olivat ainakin ensimmäisen kokeilukerran perusteella hyviä, vaikka toki kaikista löytyy pientä kehitettävää, Ylä-Jussila kertoo.
Ylä-Jussilan mukaan kurssilaiset pitivät erityisesti taidelähtöisistä ja pelillisistä menetelmistä. Lisäksi opiskelijat kiittelivät sitä, että kurssilla oli aikaa keskustella opettajien kanssa.
– Panostimme myös varsin paljon yksilölliseen arviointiin kurssin aikana sekä sen jälkeen, ja myös tämä sai kiitosta, hän toteaa.
Tulevaisuuden suurin haaste on Ylä-Jussilan mukaan on opiskelijoiden saaminen kurssille.
– Ensimmäisellä kerralla kaikkia ohjelmia ei pystytty toteuttamaan täysin alkuperäisen suunnitelman mukaan pienen osallistujamäärän takia.
Seuraavan kerran Kestävä tulevaisuus -kurssi järjestetään tammi-/helmikuussa 2021. Tällöin mukana on mm. yhteistyötä Joutsenon kansanopiston kanssa. Yhteistyöt myös muiden KOPA-oppilaitosta kanssa on suunnitteilla.