Monet ihmiset sanovat matematiikassa olevan hienoa se, että kaikki mikä on totta, on varmasti totta nyt ja aina. Eri mielipiteet eivät riitele. Kuitenkin matematiikalla ja mielipiteillä on paljon yhteistä – enemmän kuin uskalsit kuvitella. Ajatelkaa ihmistä, joka on aina oikeassa. Hän kertoo teille varmoja mielipiteitä, hän puhuu niin totta kuin hän osaa, mutta hän ei koskaan selitä mitään. Hän on mahdollisesti erittäin viisas ihminen, mutta aivan sietämätön kuunnella. Matemaattisia totuuksia ja oikeita mielipiteitä on yhtä raskasta kuunnella, jos niitä ei perustella. Matematiikka opettaa perustelemaan asioita, näyttämään miksi joku asia on totta.
Englannin kuninkaallisen tiedeakatemian, The Royal Societyn, tunnuslause on nullius in verba. Se on latinaa ja tarkoittaa jotakin sellaista, ettei kenenkään sanaan pidä uskoa. Se ei tarkoita, että kaikki valehtelevat. Lauseen idea on se, että mikään ei ole totta vain siksi, että joku viisas niin sanoo. Matematiikkaa ei voi oppia vain muistamalla, että kokeessa ensimmäisen tehtävän vastaus oli 3. Ei edes matematiikan opettajaa kiinnosta, oliko jonkun tehtävän vastaus 3, vaan häntä kiinnostaa se, pystyykö opiskelija perustelemaan sen, mitä hän sanoo tai kirjoittaa.
Perustelemisen lisäksi matematiikka opettaa ihmistä nöyräksi ja kurinalaiseksi. Jos suhtautuisin matematiikkaan ajatellen, että hohhoijaa, kaikki on niin helppoa ja olen aivan liian hyvä ja taitava tekemään tällaista soopaa, niin vaikka olisin oikeassa, olisin vain ylimielinen törppö. Nöyrempi asenne voisi tehdä minusta paremman ihmisen. Matematiikan opiskelu alkaa helpoista asioista ja etenee monimutkaisempiin asioihin. Jokaiselle, joka jatkaa opiskelua, tulee aika, jolloin matematiikka on tarpeeksi vaikeaa. Vaikea voi olla epämukavaa, mutta vaikea voi olla myös mielenkiintoista. Matematiikka on maailma, jossa palkinnon saa se, joka jaksaa jatkaa kurinalaisesti silloinkin, kun mielenkiintoinen muuttuu epämukavaksi ja jopa epätoivoiseksi. Se on myös hyvin tasa-arvoinen maailma, jossa voi yhtä hyvin pärjätä mies tai nainen, rikas tai köyhä.
Monia muitakin asioita voimme matematiikalta saada. Useimmat ihmiset arvostavat asioita, jotka koskettavat oikeaa ja käytännöllistä elämää. Oletteko koskaan ajatelleet, että matematiikka lisää hyvinvointia? Nyt siellä joku sanoo, että valehtelen. Pahoinvointiahan se on aiheuttanut. Saanen luvan olla eri mieltä. Lisääkö matematiikka fyysistä hyvinvointia? Pelkkä istuminen ja ajatteleminen eivät ehkä sitä tee, mutta matematiikan voi ottaa mukaan kaikkeen fyysiseen tekemiseen. Ylen kulttuuriohjelmassa Mikä mua tanssittaa matemaatikko Juhani Koivisto kertoi, että matematiikka ja tanssi ovat hänelle melkein samaa: tanssi auttaa matematiikassa ja matematiikka auttaa tanssissa. Hän ratkaisee matemaattisia ongelmia tanssimalla. Jos se ei paranna fyysistä hyvinvointia, niin sitten ei mikään. Entä mielen hyvinvointi? Siihen matematiikka on erittäin hyvää lääkettä. Kun erilaisia ongelmia voi nähdä mielenkiintoisina tilanteina, joihin on olemassa ratkaisuja, eivät ongelmat enää näytä pelottavilta. Matematiikka on ongelmien ratkaisemista ja rakastamista. Matematiikka on myös aivojen kuntosali. Kun aivot pysyvät kunnossa ja kunto kasvaa, se tekee ihmisen mielelle hyvää. Hyvinvointiin haluan laskea mukaan vielä taloudellisen hyvinvoinnin. Voitte uskoa, hyvät ystävät, että matematiikka auttaa ihmistä hoitamaan raha-asioitaan huolellisesti ja järkevästi, mikä vaikuttaa kaikkeen muuhunkin hyvinvointiin. Kun henkilökohtainen talous on hyvissä käsissä, stressi vähenee, veri kiertää, pää toimii – ja silloin voi vaikka opiskella lisää ihania ja hyödyllisiä asioita. Voikaa hyvin!
VM 16.11.2023