Suurimmalle osalle meistä suomalaisista on päivänselvää, että osaamme lukea ja kirjoittaa. Onhan meillä oppivelvollisuus, joten jokainen lapsi ja nuori käy koulua noin 10 vuotta ennen täysi-ikäisyyttä. Vaikka Suomessa PISA tutkimuksien mukaan suomalaisten lukutaito ja matematiikan osaaminen on heikentynyt verrattuna moniin muihin maailman maihin, väittäisin, että kyllä meillä silti on ihan kelvolliset koulutusmahdollisuudet. Mutta mistä sitten tulevat nämä heikosti lukevat ja kirjoittavat ihmiset? Eli eivätkö kaikki käykään koulua?
Moni sanoo tähän, että onhan lukihäiriöt ja hahmottamisen ongelmat! Se selittää heikon luku- ja kirjoitustaidon. Eipä hätää, palkkaamme kouluun lisää koulunkäyntiavustajia ja erityisopettajia auttamaan heitä. Seuraavaksi siis marssimme pyytämään kunnalta lisää rahaa, jotta saamme palkattua apuvoimaa. Vastaus on napakka ”Ei käy!”. Teille on annettu budjetti, sillä on pärjättävä. Hyvää on jaettava muillekin ja muutenkin kunta tekee koko ajan alijäämäistä tulosta. Itse asiassa taitaa juustohöylä leikata ensi vuonna budjettia vieläkin pienemmäksi. Eipä käy kateeksi kunnan hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntien henkilöitä, jotka painivat yhä pienempien resurssien kanssa. Kuinka vähästä voisi jakaa mahdollisimman paljon ja tasavertaisesti. Kuntien oma vastuu koulutuksen rahoittamisesta on kasvanut vuosia ja valtion osuus laski koko ajan vuosina 2011 – 2019. Nyt sentään pieni valonpilkahdus on näkynyt valtion suunnalta rahoituksen kasvattamisesta. Siis laittakaamme sormet ristiin ja toivokaamme parasta. Juustohöylän voisi sitten laittaa takaisin sinne, minne se kuuluu.
Selittääkö lukihäiriöt ja hahmottamisen ongelmat kuitenkaan koko totuutta? Tutkimusten mukaan viidestä kymmeneen prosenttia aikuisväestöstä kärsii lukivaikeudesta. Tarkkaa määrää ei edes tiedetä. Oppimiseen vaikuttaa monet tekijät. Yksi tekijä on paljon julkisuudessa puhuttu kännyköiden ja älylaitteiden käyttö. Toki vanhemman väen lukiongelmia kännykät eivät selitä. Nykykoululaiset. Miksi käyttää aikaa ja vaivaa lukemiseen ja opiskeluun, kun somemaailma syöttää kaikkea kivaa höttöä tuutin täydeltä ja onhan se nyt viihdyttävämpää. Eikä tämä koske vain nuorisoa, vaan kyllä nykyaikuisetkin tuijottavat pientä ruutua lakkaamatta. Kaikki lukemisen ongelmat eivät ole perusteltavissa lukihäiriöillä. Vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja ja jos siitä älylaitteet ottavat suuren osan, ei aikaa jää opiskelulle. Lukemiseen ei tarvitse käyttää aikaa, videopätkät korvaavat sen. Kirjoittaminen on muuttunut älylaitteiden ruuduilla hymiöiksi, kuviksi ja lyhenteiksi. Niillä on niin helppoa ilmaista tunteitaan muille. Ei tarvitse käyttää aikaa tekstin raapustamiseen.
Kirjoitustaito kehittyi monessa paikassa melkeinpä samaan aikaan toisistaan riippumatta. Kiinassa, Egyptissä, Mesopotamiassa ja Etelä-Amerikassa. Ihmiskunta oli siirtynyt asumaan enemmän yhteisöissä ja kaupankäynti ynnä muu tarvitsi jotakin tapaa merkitä asioita muistiin. Ensin kirjoittaminen oli kuvakirjoitusta, mutta aikojen saatossa kuvat muuttuivat kirjaimiksi tai pelkistetyiksi symboleiksi. Kirjain tai symboli vastasi puhekielen jotakin äännettä. Aluksi lukemisen ja kirjoittamisen taito oli vain harvalla yhteisön jäsenellä. Vielä keskiajallakin Euroopassa harvat osasivat lukea. 1800-luvulla koulunkäynti alkoi yleistyä ja huipussaan luku- ja kirjoitustaito taisi olla 2000-luvun alussa. Nyt otetaan askelia takaisin kohti kuvakirjoitusta älylaitteiden yleistyessä. Noo…. Ehkä ei sentään näin, mutta näyttää siltä, että väestö jakautuu kahteen osaan. Niihin, jotka lukevat hyvin ja niihin, jotka eivät lue. Onko tästä haittaa yhteiskunnalle? Varmasti on, mutta myös heikosti lukeva voi myös menestyä erittäin hyvin. Huono-osaisuuden riski on paljon suurempi heikosti lukevilla.
Arvioidaan, että lukutaidottomia on noin 800 miljoonaa ihmistä maailmassa. Puolet heistä asuu Aasiassa ja noin neljäsosa Saharan eteläpuolella Afrikassa (lähde Unescon tutkimus). On monia maita, joissa lukutaidottomien osuus väestöstä on jopa 50 prosenttia. Se on suuri luku. Minun mielestäni meillä Suomessa asiat ovat kuitenkin hyvällä mallilla, jos verrataan koko maailmaa. Parannettavaa toki löytyy, joten kääritään hihat ja yritetään tehdä asioita paremmin.
Lisäluettavaksi, tutkittavaksi ja pohdittavaksi jaan kaksi linkkiä
https://lukukeskus.fi/10-faktaa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maista_lukutaidon_mukaan