Delfoi-koulutuksessa perehdytään tulevaisuudentutkimuksessa käytettävään Delfoi-asiantuntijamenetelmään. Espoolainen viestintäkonsultti Toni Stubin osallistui kurssille vuonna 2020, kun hänen piti kirjoittaa Haaga-Helian journalismin Master-opintoihin liittyvä puheohjattavien teknologioiden yleistymisen vaikutusta suomalaiseen uutismediaan käsittelevä opinnäytetyö.
Journalistinen työ murroksessa
Ennen opintojen alkua Stubinilla oli takana 12-vuotinen taival teknologiasta kirjoittavana toimittajana Tietokone-lehdessä ja sitä seurannut työskentely teknoogiayritysten viestintäkonsulttina. Puheohjattavien teknologioiden yleistyminen oli hänelle siis työn kautta tuttua.
Ennen opintojen alkua Stubinilla oli takana hänen omien sanojensa mukaan “pitkähkö ura” teknologiasta kirjoittavana toimittajana Tietokone-lehdessä. Puheohjattavien teknologioiden yleistyminen oli hänelle siis työn kautta tuttua.
– Etenkin englanninkielisissä maissa yleistyneet puheohjattavat laitteet ovat vaikuttaneet näiden maiden uutistuotantoon, hän kertoo.
Opinnäytetyössään Stubin halusi kysyä, miten suomalaisen median kannattaisi valmistautua siihen, että puheohjattavat teknologiat yleistyvät myös Suomessa.
– Vaikuttaako uusi teknologia esimerkiksi siihen, millä tavalla uutisia tuotetaan? Miten journalistien työ muuttuu? Pitäisikö mediatalojen uusia bisnesmallinsa?
Kysymyksiä selvittämään Stubin kokosi sekä teknologia-alan että journalismin asiantuntijoista koostuvan Delfoi-paneelin.
– Tein tutkimukseni yhden kierroksen reaaliaikaisena Delfoina, mutta kahden tai useamman kierroksen Delfoilla olisin voinut päästä pureutumaan vielä syvemmälle tutkimusaiheeseen, hän toteaa.
Paneelin vastausten perusteella Stubin loi kolme erilaista skenaariota siitä, mihin kehitys johtaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Vertaistuen voima
Stubin löysi tiensä Delfoi-kurssille googlettamalla. Hän oli kirjallisuutta tutkiessa tullut siihen tulokseen, että Delfoi-menetelmä sopisi hänen opinnäytetyöhönsä ja etsi tietoa menetelmästä.
– Tulin Delfoin pariin todella avoimin mielin, koska menetelmä ei ollut minulle ennestään tuttu, hän kertoo.
Delfoi-kurssista Stubinille on jäänyt erityisesti mieleen kerran kuukaudessa järjestettävien pajojen tarjoama vertaistuki. Pajoissa oppia saa ohjaajien lisäksi muiden opiskelijoiden töistä ja kokemuksista.
– Kurssin ohjaajien neuvot ja kommentit olivat opinnäytetyöni rakentamisessa ja viimeistelyssä aivan kullan arvoisia. Sain erinomaista sparrausta tutkimukseni kysymysten pohdinnassa ja tulosten tulkinnassa, Stubin toteaa.
Tulevia Delfoi-opiskelijoita Stubin kehottaa heittäytymään rohkeasti mukaan kurssin toimintaan ja keskusteluihin.
– Työpajoista saa paljon irti, jos on aktiivisesti mukana keskusteluissa, hän neuvoo
Delfoi-taival jatkuu manageriopinnoissa
Vaikka opinnäytetyö on valmis Stubin jatkaa edelleen Delfoi-opintojaan Delfoi-manageriopintojen parissa.
– Alun perin tarkoitus oli hyödyntää kurssia vain opinnäytetyössä, mutta innostuin menetelmästä niin paljon, että halusin jatkaa sen opiskelua pitemmälle.
Stubin kertoo olevansa kiinnostunut verkko-opiskelujen mahdollisuuksista yleisesti. Täysin verkossa tapahtuvaksi koulutuskokonaisuudeksi hän ei kuitenkaan Delfoi-kurssia haluaisi.
– Kurssiyhteisöltä saatu tuki oli ainakin omalla kohdallani niin tärkeässä osassa, että tätä puolta ei pitäisi missään nimessä vähentää, vaikka nettiopetusta lisättäisiinkin, hän toteaa.
Asiaan liittyvät liittyvät linkit:
Otavan Opiston Delfoi-koulutus
Osmo Kuusi: Delfoi-metodi, metodix.fi
Jaana Heikkinen löysi Delfoi-koulutuksen googlettamalla
Delfoi-koulutus sopii kaikille ennakoinnista kiinnostuneille
Delfoi-kurssi tarjosi Toni Stubinille menetelmäapua opinnäytetyöhön
Otavan Opisto järjestää Tulevaisuuspäivän Delfoi-paneelin
Kesäinen aikamatka tulevaisuuksiin Otavan Opistolla